On kuuma kausi meneillään lämmöt päivällä 25-30 ja kasvarissa vastaavasti muutama aste enemmän vaikka kaikki ovet ja ikkunat on auki.
Sugar Rush Red on täynnä podeja. Ne tuntuvat kypsyvän hitaasti, värin vaihtuminen kestää.
Macchu Pichu Amarillo ei tunnu kestävän yli 25 lämpötiloja, alkaa nuupottamaan. Kasvutapa on sellainen että sopisi amppeliin. Pieniä nuppuja ja kukkia on jo.
De la selva Oxapampa voi hyvin ja kestää kuumuutta. Hidas sadon aloitus. Ei juurikaan nuppuja
Poblanot kasvaa vauhdilla
Pisac Amarillo kasvaa pitkäksi ja kasvatti kaksi identtistä haaraa. Kukkii ja yksi podi alussa. Voi hyvin ja kestää kohtuullisen paljon lämpöä.
Lajike on kotoisin Ecuadorista Montufarin kanttoonista vuoristosta 2700 metrin korkeudelta. Punainen. Tämä on pubescenseksi keskitulinen ja sopii hyvin niin tuorekäyttöön yksinkertaisimmillaan leivänpäällisenä kuin monin tavoin jatkojalostettavaksi. Tämä ei ole vielä noussut vaikka on taimimullassa. Ei selvinnyt taimeksi.
Rocoto Surquillo:
Rocoto Surquillo on erittäin paksulihainen lajike, joka on keskitulinen ja polte voimistuu kantaan päin mentäessä. Maku on hyvää perusrocotoa ja se on hyvin monikäyttöinen. Erittäin satoisa kasvi hyvässä valossa, jolloin lähes kaikki hedelmät ovat kooltaan yli 130 grammaisia. Hidas idättää. Ei selvinnyt, ehkä toukka söi taimen.
Rocoto de la selva Oxapampa:
De la selva Oxapampa on merkittävimpiä perulaisia rocotoja ja tämä on todella herkullinen ja aromikas jättirocoto. Tulisuus on keskitasoa voimakkaampi. Hedelmät ovat kiinteitä ja paksulihaisia. Iti nopeasti. Ei tykkää olla suorassa auringonpaisteessa.
Rocoto Pisac Amarillo:
Rocoto Pisac Amarillo on hyvän makuinen lajike jossa on varsin tiukka polte. Hedelmät ovat kauniin keltaisia ja varsin kookkaita. Iti nopeasti. Kasvaa nopeasti ja tykkää auringosta.
Rocoto Machu Picchu Amarillo:
Keskitulinen maukas ja aromikas hedelmä joka vaatii paljon valoa ja lämpöä tuottaakseen hyviä hedelmiä ja runsaasti. Oranssi. Huono itämään. Ei kasva kovin nopeasti, sietää kuitenkin aurinkoa kohtalaisesti.
Rocoto San Pedro Rojo:
Rocoto San Pedro Orange on hyvänmakuinen keskitulista voimakkaampi mehukas rocoto. Hedelmät ovat pääosin kartion muotoisia ja varsin suurikokoisia, lähes pyöreitäkin muotoja on samassa kasvissa. Väri on kauniin syvä oranssi. Iti nopeasti, mutta taimet kasvavat hitaasti. Ei selvinnyt.
Poblano:
Iso mieto meksikolainen peruschili. Omista siemenistä viime kesältä. Vihreä muuttuu mustaksi kuivatettuna.
Fitness F2:
Viime kauden omista siemenistä. Erittäin maukas mutta tuleton paprika. Mielenkiinnolla odotan minkälainen tulee F1 siemenistä toinen sukupolvi. Ainakin itävät hyvin ja kasvavat nopeasti.
3% suolaa chilimurskan painosta. Aika mehevää on tuo Werneri. Poistin siemenetkin.
Tästä tuli hyvä ja fermentointi onnistui, ravistin purkkia pari kertaa päivässä että käyminen edistyy tasaisesti. Ph 3.6 6.9.2021 jolloin tein siitä kastikkeen.
Kastikkeeseen laitoin 1dl viinietikkaa, yhden punaisen paprikan, puolikkaan sipulin, 3 valkosipulin kynttä, muscovado sokeria 3rkl, 6 pientä tomaattia, tuoretta kurkumaa noin 4cm pätkä. Kaikki sekaisin blenderissä ja pullotus ilman kuumennusta. Nyt pitäsi olla terveellistä kun maitohappobakteerit on elossa. Uskon myös että säilyy hyvin ja viinietikka estää enemmän käymisen kun sokeria lisättiin.
Kuori ja murskaa valkosipulit pieniksi kuutioiksi esim isoreikäisellä murskaimeilla (kuvassa).
Laita pannuun 1dl öljyä ja kuullota valkosipulit varovasti vaalean ruskeiksi, älä polta rapeiksi noin 30min pienellä teholla.
Pilko chilit ohuiksi siivuiksi ja poista siemenet halutessasi. Käytin tässä Trapeida Do Werner chilejä. Jauha chilejä morttelissa 2tl suolan kanssa.
Kun valkosipuli on valmis lisää chilit pannulle ja paista varovasti 5-10min. Lisää loput 1,5dl öljyä. Anna kuumentua. Lisää chilirouhe, sokeri/hunaja ja 2rkl soijaa. Chilirouhetta voi laittaa jopa 2dl jos se on mietoa, käytin viime vuotista Aji Cristalia noin kourallisen. Tästä tuli öljyvoittoista näillä chileillä.
Pitäisi säilyä avattuna jääkaapissa n. 3kk, mutta itse pullotin kuumana ja umpioin, joten säilynee pitkään ennen avaamista.
Cgn21500xGrao De Boden jälkeläiset kuivuriin. Tulisia ovat 8-9 . Violetista valkoiseen kypsynyt on paksumaltoinen rapsahtaa auki mukavasti, sisältä sokkeloinen. Oranssi on suoraviivaisempi ja ei ihan niin paksumaltoinen.
Laita ne pataan kuorimattomien valkosipuleiden kera. Lisää pippuria ja paista öljyssä kunnes chilit saa vähän pintaa ja pehmenevät. Varo ettei öljy pala, seesaminsiemenöljy ei kestä kovin kuumaa.
Pullauta valkosipulin sisukset blenderiin chilien ja paprikan kanssa. Lisää blenderiin ananas tai appelsiini riippuen kumpaa väriä seuraat. Lisää etikka ja soseuta kastike. Laita kattilaan ja lisää hunaja ja sokeri. Maista ja lisää haluttaessa suolaa tai sokeria. Keitä noin 10min ja pullota kuumana. Voit tuunata kastiketta esim colmanin sinappijauheella ja tuoreella inkiväärillä.
Tämän risteytyksen toisen polven jälkeläinen on violettiin vivahtava lehdiltään ja kasvattaa podit ensin vaaleanvihreäksi jossa violetteja alueita. Lopulta kypsyessään muuttuu kerman valkoiseksi.
Kauden eka fermentointi oman puutarhan kirsikoiden kera Lemon Droppia, Grao De Bode & cgn 21500, Trapeida Do Werner, Dalle Khursani sekä pakkasesta viime vuotisia Yellow Lanterneja ja Dalle Khursaneita. Mausteeksi 5 pippurin seosta, valkosipulia ja sipulia sekä omaa kesäkurpitsaa, rosmariinia ja lehtipersiljaa.